Keväistä

Banaanikakkua ja kevättunnelmaa.

Tavallinen, mutta maultaan erilainen kuivakakku. Ohjeen olen ottanut Ulla Svenskin leivontakirjasta, jonka nimeä en muista. Banaanipiirakkana se siellä esitettiin, minä muutin kuivakakkumuotoon. 

Tämä ohje kuuluu meidän perheen vakioresepteihin. 

Ja tämä kakku kuuluu kakkuihin, joihin minä koukkuunnun, koukkuuntuvaa sorttia kun olen.

Banaanikakku

200g voita tai margariinia

2 kananmunaa

4,5 dl sokeria

4 banaania

6dl vehnäjauhoja

2 rkl vanilliinisokeria

1 tl soodaa

2 tl leivinjauhetta

Sulata voi. Soseuta banaanit. Sekoita kaikki ainekset esim. puuhaarukalla  keskenään tasaiseksi taikinaksi. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan.

Paista 175 asteessa noin 1,5 tuntia.

Kuorrutus:

75 g voita

3 dl tomusokeria 

1 tl vaniljasokeria

1 kananmunankeltuainen

(kookoshiutaleita)

Sulata voi kattilassa. Lisää sokerit. Ota kattila levyltä ja vatkaa joukkoon keltuainen. Lisää vielä kuumana kakun päälle. Koristele kookoshiutaleilla.

"Et saa kiin-ni!"

Otapa siinä sitten ihastuttavia vaatekuvia, kun kohta puolitoistavuotias vaatemalli pinkaisee 

juoksuun joka kerta nähdessään äitinsä lähestyvän kameran kanssa. 

"Et saa kiin-ni! Et saa kiin-ni!"

 kuuluu lällättävällä nuotilla, kun letti katoaa kulman taakse.

Etsin pitkään kivannäköistä mustaa hametta neitokaisellemme, mutta en sellaista kaupoista löytänyt.

Päädyin tekemään sen itse mustasta lakanakankaasta. Kolmesta suorakaiteenmallisesta kankaanpalasta ja kuminauhan pätkästä muotoutui mukavan tyttömäinen hamonen.

Mustaa hametta olen havitellut ihan käytännöllisyyssyistä.

Kun eloisa tyttäremme viilettää kotioloissa milloin minkäkin värisissä bodeissa ja sukkahousuissa, on musta hame hyvä apu, kun täytyy nopeasti siistiytyä edustuskelpoiseksi; Puuro- ja kanakastiketahraiset legginsit vetäistään jalasta ja laitetaan musta hame tilalle. 

Olipa jalassa valkoiset, punaiset tai violetinkirjavat sukkahousut niin aina passaa! 

Muuta ei sitten tarvitakaan.

  Siis jos ei oteta huomioon nenän pyyhkimistä, nassun ja tassujen huuhtomista, nenän pyyhkimistä, kakan pesua, nenän pyyhkimistä ja mahdollisesti puhtaan paidan vaihtamista. Ja sitä että näiden toimenpiteiden välissä tyttönen ehtii yleensä monta kertaa livahtaa kädenulottuvilta ja jäljelle jää vain 

                               kaiku  tuosta jo tutuksi käyneestä Et saa kiinni! -laulusta.