Joskus on helppo samaistua Aku-Ankan elämään.
Itse asiassa aika useinkin täällä meidän huushollissa.
Itse asiassa aika useinkin täällä meidän huushollissa.
Kerään ympärilleni, tahtomattani, rikkoutuvia laseja ja sähköiskuja.
Mutta tekevälle sattuu.
Omistamme tällä hetkellä neljä kynttilälyhtyä. Niistä yhdessä on vielä ehjät lasit. Paloturvallisuussyistä, en uskalla pitää lyhdyissä elävää tulta ilman laseja. Onneksi lyhdyille voi keksiä muutakin käyttöä.

Paljastettakoon vielä, että tämäkään työ ei onnistunut ilman ylimääräistä sähköpurkausta, mutta tälläkertaa näppini säästyivät iskulta. Vinkiksi muille ja etenkin itselleni totean, että käytä aina kaikkia osia, mitä noissa valmispaketeissa (esim. lampunkannatin + johto -paketti) tulee. Niillä kaikilla on varmasti jokin merkitys kokonaisuudessa. Tämän purkauksen jälkeen pujotimme vielä varmuuden vuoksi lampun johtoon lyhdyn sisäpuolelle muovilätyskän (jäätelörasiasta leikattu) eristeeksi lampunkannattimen ja lyhdyn metallisen kannen väliin.
Mutta katsokaa noita lamppuja!
Kyllä kannatti värkkääminen.
Karuja mutta kauniita.
Kyllä kannatti värkkääminen.
Karuja mutta kauniita.
Ja nuo varjot, jotka lamput iltasella luovat,
ne viehättävät aina vaan.
ne viehättävät aina vaan.