Tuumasta toimeen

Reilut kaksi vuotta sitten näin kirpputorilla lampun, jossa oli mustalla pohjalla ruskeita ja oransseja viiruja. Väristä en tykännyt, mutta lampun mallista kyllä.

Lampun uudistaminen ajatuksissa kannoin lampun kotiin.

Lamppu päätyi varastoon ja kulki mukanamme muuton jos toisenkin, varastosta varastoon.

Viime keväänä hommasin valkoista spraymaalia lampun maalamista varten. 

Maalit unohtuivat kaappiin.

Elokuussa, majaillessamme noin kuukauden verran vanhempieni luona, oli minulla hyvä tilaisuus maalata lamppu ja sen teinkin. Kaksi kerrosta valkoista spraymaalia muuttivat lampun ulkonäköä melkoisesti. 

Maalauksen jälkeen lamppu pääsi taas varastoon.

Viime marraskuun alussa testasimme, että lamppu varmasti toimii, minkä jälkeen ostin sopivanmalliset kynttilälamput.

Marraskuun loppupuolella lamppu pääsi koristamaan olohuonettamme ja koristaa sitä luultavasti niin kauan kuin tässä talossa asumme, sillä lampun saaminen arviolta viiden metrin korkeudella olevaan pistokkeeseen oli jonkinmoista extreme-urheilua. Kunnia siitä miehelleni.

Kirpputorilla syntynyt idea toteutui ja lopputulos on juuri niin hieno, kuin ajattelinkin.

Lampun iltasella luomat varjot kattoon ja olohuoneen harmaaseen seinään sykähdyttävät joka kerta kun niitä pysähtyy katselemaan.

Kuten juuri kerroin, olen tällainen tuumasta toimeen -ihminen.