Keloharmaa

Kun koko kesän aikoo ja aikoo, eikä siltikään tee mitään muuta kuin aikoo vaan.

Minä olen koko kesän aikonut kattaa puutarhapöydällemme soman kattauksen ja ottaa edustavia ja idyllisiä kuvia, jotta voisin kertoa, että olemme öljynneet nuo kalusteet.

Nyt se on kuitenkin kerrottu, vaikka ne idylliset kuvat jäivät ottamatta.
Nämä kuvat eivät ole lavastettuja, ne ovat oikeasta kahvihetkestä räpsittyjä,  ihan niitä alkuperäisiä, lukuunottamatta lasten irvistysten ja miehen karvaisten jalkojen rajausta kuvien ulkopuolelle.

Keloharmaa sävyisellä Valtti-puuöljyllä öljysimme ennestään epämääräisen ruskean, painekyllästetyn vihreän ja säänpieksemän puunsävyn sekoituksesta kirjavat kalusteet kevyen pintahionnan jälkeen.
 Huomatkaa me-muoto; minä hain puuöljyn rautakaupasta ja mieheni hoiti sitten loput vaadittavat jälkityöt.

Parvekkeellamme oleva tuoli oli hieman vanhempi ja kuluneempi kuin pöytäryhmään kuuluvat tuolit. Tuoli käsiteltiin samalla tavalla kuin muutkin kalusteet. Tässä tuolissa keloharmaan sävy näkyy mielestämme erityisen kauniisti.

Nyt kalusteet miellyttävät huomattavasti enemmän silmää kuin ennen käsittelyä.